Autonomisen hermoston tasapainoinen toiminta – apukeinoja arkeen

Nyt kun uusi vuosi on saanut rauhassa lähteä käyntiin, on aika ottaa esille kauan takataskussa lymyillyt aihe. Saatat ehkä muistaa, kuinka reilu vuosi sitten kirjoittelimme tänne blogiin autonomisesta hermostosta. Teksti on ollut isossa suosiossa lukijakuntamme joukossa, minkä johdosta päätin rustailla siihen sopivan jatko-osan. Mikäli tämä uskomaton lukuelämys on jostain syystä jäänyt sinulta väliin tai haluat käydä muistelemassa menneitä, teksti löytyy täältä. Tuossa kirjoituksessa avataan tarkemmin sitä, miten hermostomme toimii erilaisissa tilanteissa ja miten eri hermoston osat ovat vastuussa elimistön tärkeistä toiminnoista. Tänään keskityn kertomaan sinulle, millä tavoilla voit vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoiseen toimintaan omassa arjessasi, pitkin päivää.

Kiireisessä elämänajassa kova syke ja suorittaminen jäävät helposti päälle ja ohjaavat arkeamme. Erityisesti rauhoittuminen ja hyvien yöunien saavuttaminen tuntuvat haasteellisilta ja usein myös tärkeysjärjestyksessämme unohdetuilta asioilta. Tällaisessa tilanteessa sympaattisen, eli kiihdyttävän autonomisen hermoston osan toiminta jää helposti valloilleen, mistä voi seurata monenkirjoisia oireita. Sympaattisen hermoston kiihtyneen tilan voi huomata esimerkiksi siitä, että rauhoittuminen ja pysähtyminen on vaikeaa ja usein myös epämieluisaa. Hengittäminen on pinnallista, keskittyminen voi olla haastavaa. Lisäksi voit kokea erilaisia vatsaoireita, kuten ilmavaivoja, ripulia, tai ummetusta. Sydämen muljahtelutuntemukset ovat myös yleisiä oireita.

Vagushermo, eli kymmenes aivohermo on merkittävässä roolissa tässä näytelmässä. Se toimii tavallaan kuin kytkimenä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston osien välillä. Sydämen rytmin ja hengityksen välillä on todettu olevan yhteys, joka kulkee aivojen kautta vagushermoa pitkin. "Vagaalinen jarru" on termi, joka tuli eteeni Emilia Vuorisalmen kirjaa Rakkaus haltuun kuunnellessani. Sillä tarkoitetaan sydämen ja hengityksen välisen yhteyden hyödyntämistä esimerkiksi stressaavasta tilanteesta rauhoittuessa. Kirjassa mainitaan, että vagaalisen jarrun käytössä voi kehittyä harjoittelemalla. (Vuorisalmi, Emilia. 2020.)

Seuraavien vinkkien avulla voidaan pyrkiä tasapainottamaan autonomisen, eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa. Tavoitteena on saada provosoitua eri hermoston osia, sympaattista ja parasympaattista. Provokaation kautta pyritään siihen, että elimistö löytäisi omien mekanismiensa avulla uuden tasapainon hermoston toiminnalle. Useissa näistä vinkeistä pyritään vaikuttamaan juurikin kymmenenteen aivohermoon, eli vagushermoon, ja ne on poimittu samaisesta Vuorisalmen kirjasta, jota lämpimästi suosittelen.